Ensiesittelystä menestykseen (1939-1951)

Upouuden kansanauton ensiesittely toteutui Berliinin autonäyttelyssä vuonna 1939. Tapahtuma välitettiin jopa kaupungissa koekäytössä olleiden tv-lähetyksien kautta, jotta julkisuus olisi mahdollisimman suurta. Kupla poikkesi muista autoista merkittävästi niin tekniikaltaan ja rakenteeltaan kuin muotoilultaan. Samoihin aikoihin syntyivät auton ensimmäiset lempinimet kuten yleisesti tunnetut viittaukset koppakuoriaiseen (Beetle).

Auton takaosaan sijoitettu 985 cm³/23,5 hv -moottori oli varustettu muun muassa öljynjäähdyttimellä, jonka ansiosta huippunopeutta voitiin ajaa pitkiäkin matkoja ilman moottorin merkittävää kuumenemista. Tämä sai ylistystä muun muassa useilta toimittajilta, sillä muut silloiset autot eivät tähän kyenneet. Tekniikka oli muutenkin edistyksellistä aina uudenaikaisesti heiluriakselista ja lämmityslaitteesta lähtien. Huippunopeus oli tavoiteltu 100 km/h.

Kansanauton valmistus keskitettiin Hannoverin itäpuolelle sijoitettuun autotehtaaseen. Tuotanto ei ehtinyt kuitenkaan päästä kunnolla käyntiin, sillä ensimmäinen maailmansota syttyi ja tehdas määrättiin tuottamaan sotatarvikkeita. Sodan jälkeen Saksa oli raunioina. Kuplan tulevaisuuden kannalta oli todellinen onni, että tehdas päätyi liittoutuneiden valvontasektorille. Samalla kaupunki nimettiin uudelleen Wolfsburgiksi. Pommituksissa pahoin vaurioituneen tehtaan kohtaloa pohdittiin pitkään, kunnes englantilaiset oivalsivat värvätä tehtaan miehitysjoukkojen tarvitsemien ajokkien valmistuspaikaksi. Näin tuotanto alkoi samalla hiljalleen elpyä.

Kun miehitysjoukoilla ei ollut enää käyttöä tehtaalle, sitä yritettiin tarjota useille autonvalmistajille. Se oli kuitenkin tuloksetonta. Kupla ei herättänyt innostusta eikä sen mahdollisuuksiin uskottu alkuunkaan kansainvälisillä automarkkinoilla. Lopulta entinen Opel-johtaja, saksalainen Heinrich Nordhoff nimitettiin tehtaan johtoon. Hänen myötä vienti saatiin sysättyä liikkeelle erityisesti Export-mallin myötä vuonna 1949, mikä olikin koko tehtaan pelastus.

Kuplan poikkeava ulkonäkö ja tekniikka herättivät aluksi huomiota ja epäilyksiä monissa, mutta luottamus sitä kohtaan lisääntyi tasaisesti kaiken aikaa. Jo 1940-luvun lopulla se oli Länsi-Saksan eniten valmistettu auto. 1950-luvun alusta lähtien vienti eri puolille Eurooppaa lisääntyi jatkuvasti ja valmistusmäärät kasvoivat. Jo 75-vuotiaaksi ehtinyt tohtori Porsche kuoli vuonna 1951, mutta ehti sitä ennen onnekseen vielä nähdä kansanautonsa laajamittaisen menestyksen.