|
|
Tekninen kehityskaari
Alun perin kansanauton kiistaton isähahmo Ferdinand Porsche oli sitä mieltä, että kaksitahtimoottori olisi taloudellisesta näkökulmasta katsottuna kaikkein sopivin ratkaisu pieneen ja edulliseksi hinnoiteltavaan autoon. Lukuisat yritykset ja testaukset muuttivat kuitenkin suunnitelmia, ja niinpä käyttöön päätettiin lopulta ottaa jäähdytyksellä varustettu nelisylinterinen Boxer-moottori. Tämä sama moottori on ollut perustana myös kaikissa myöhemmissä Kuplissa vuosikymmenten aikana. Ensimmäinen sarjatuotantoon tarkoitettu Volkswagen oli varustettu 22,5 hv:n tehoisella ja moottoritilavuudeltaan 985 kuutiosenttimetrin koneella, jonka puristussuhde oli 5,6:1. Vääntöä oli 3000 rpm. Huomionarvoista oli, että moottorissa ja vaihteistossa hyödynnettiin kevytmetallivalua, mikä on tänä päivänä tyypillistä lähinnä urheiluautoille. Sotilaskäyttöön tarkoitetuissa Kübelwagenissa ja Schwimmwagenissa suorituskykyä parannettiin entisestään 1131 kuutiosenttimetriin ja 25 hevosvoimaan. Kehitykseen aletaan panostaa Toisen maailmansodan jälkeen Kuplan moottorissa ja vaihteistossa päädyttiin käyttämään materiaalina magnesium–alumiini -seosta. Moottorintilavuus kasvoi samalla 1192 kuutiosenttimetriin ja sylinterinkannen uudelleensuunnittelun myötä tehot saatiin kasvatettua 34 hevosvoimaan asti. Volkswagen 1200:n kiihtyvyys nollasta sataan oli tuohon aikaan vaikuttavat 35 sekuntia. Taloudellisen kasvun myötä ihmisten vaatimukset kasvoivat. Tämä sai myös Volkswagenin panostamaan entistä tehokkaampiin moottoreihin, joista ensimmäisenä esiteltiin 1,5-litrainen Boxer-moottori. Sen perustana käytettiin jo aiemmin markkinoille tuotua 1,2-litraista konetta. Tuuletusjärjestelmää oli kuitenkin kehitetty entistä tehokkaammaksi, minkä ansiosta moottori oli muodoltaan ja kooltaan aiempaa litteämpi. Suorituskyvyn osalta kehitys oli jälleen huomattavaa. Moottorintilavuus oli nyt 1493 kuutiosenttimetriä, puristussuhde 7,2:1, vääntöä 3800 rpm ja tehoja huimat 45 hv. Volkswagen 1500:n 1,5-litraisessa moottorissa vääntö oli onnistuttu lisäämään 4000 rpm:ään. Lisäksi Solex-kaasutin oli nyt varustettu automaattiryypyllä. Huippunopeus oli tässä vuoden 1965 mallissa komeat 125 km/h. Modernin Kuplan esiintulo
Vuonna 1988 1,6-litrainen moottori varustettiin elektronisella sytytyksellä. Merkittävä mpäristöystävällinen kehitysaskel oli katalysaattorin esittely syksyllä 1990. Viimeinen Kuplaa koskeva tekninen kehitystyö toteutettiin Volkswagen 1600:aan vuonna 1993. Tuolloin moottori varustettiin pumppusuutintekniikalla ja sylinterinkansi hydraulisilla venttiilinnostimilla. Samaten katalysaattorissa otettiin käyttöön Lambda-anturi, minkä ansiosta Meksikossa valmistettu Kupla kykeni helposti vastaamaan kansainvälisiin ympäristöystävällisyyttä mittaaviin standardeihin (Euro-3 Exhaust Emission Standard ja amerikkalainen Tier1). |
|
Vuonna 1970 siirryttiin 1,6-litraiseen koneeseen, joka ylsi tehoiltaan 50 hevosvoimaan (vääntöä 4000 rpm). Tämä moottori oli jo kaikin puolin aiempia nykyaikaisempi versio. Osoituksena siitä oli muun muassa Meksikossa valmistetun mallin kaasuttimeen yhdistetty korkeustunnistin, joka takasi moottorin optimaalisen toiminnan maan vuoristoisillakin seuduilla. Samaten auton pakokaasupäästöt olivat huomattavasti aiempia versioita pienemmät.