Kupla Suomessa

Kupla on ollut kautta historiansa menestys joka puolella maailmaa, eivätkä Suomen automarkkinat ole olleet poikkeus tässä suhteessa. Kilpailutilanne oli 1950-60 -luvuilla tyystin toisenlainen kuin tänään. Kuplan onni oli syntyä oikeaan aikaan ja omata ominaisuuksia, jotka tekivät siitä suositun myös meillä yli kaikkien perinteisten luokkarajojen.

Virallinen maahantuonti Suomeen aloitettiin vuonna 1950 Autola Oy:n toimesta. Yksityisesti autoja oli toki tuotu jo tätä aikaisemminkin maahan. Asiakkaat kirjattiin aluksi tilausjärjestyksessä ylös, jonka vuoksi moni tuolloin kilvan vertailikin tuttavapiirissä omaa tilausnumeroaan muiden vastaaviin. Pahimmillaan jonossa oli peräti 20000 asiakasta, mikä olisi alkuvuosien tuontitahdilla merkinnyt pahimmillaan vuosien odotusta.

Alkuaikoina kansanautoa käyttivät erityisesti ihmiset, joiden oli syystä tai toisesta liikuttava huonokuntoisilla teillä. Näitä olivat muun muassa metsäyhtiöiden henkilökunta, lääkärit ja esimerkiksi keinosiementäjät, joiden mukaan lehmätkin tunnistivat Volkkarin äänen.

Kupla valtaa markkinoita
Olympiavuonna 1952 maahantuonti organisoitiin Autola Oy:n silloisella tytäryhtiölle VW-Auto Oy:lle. Vuonna 1955 Suomessa oli myyty yhteensä 5000 Kuplaa, mutta tilanteeseen oli onneksi luvassa parannusta. Tuonti kasvoi mahdollisuuksien rajoissa kaiken aikaa, ja kolmea vuotta myöhemmin ylitettiin jo 10000 auton määrä toimituksissa. Ratkaiseva hetki oli autotuonnin vapautuminen vuonna 1962, mikä merkitsi Kuplalle jyrkästi nousevia myyntilukuja ja suosion kasvua maassamme.

Kuplan vuosimallien ulkoiset muutokset olivat sekä suuren yleisön että maahantuojien parissa säännöllisesti jännityksen kohteena. Takaikkunan suurentuminen portaittain oli vitsienkin aiheena, mutta todellinen alan asiantuntija erotti välittömästi eri vuosikerrat toisistaan pelkällä vilkaisulla. Vuonna 1968 juhlittiin jo järjestyksessään sadannen tuhannen Kuplan saapumista Suomeen. Auto luovutettiin VW-Auton toimitusjohtajalle Antti Aarnio-Wihurille juhlallisin menoin.

Valmistus Suomessa
Kuplan kotimaiseen historiaan kuuluu myös suomalainen kokoonpanojakso 1960-1970 –luvun vaihteessa. Heinolassa sijaitsevan Plan-Sellin vuokratiloissa koottiin kaikkiaan 48 kappaletta Volkswagen 1200 L -sarjan Kuplaa, joista 40 autoa luovutettiin piirimyyjille.

Selkeimmin havaittava ero saksalaisiin versioihin nähden Heinolan Kuplissa oli polttonestesäiliön täyttökanteen sijoitettu Wihuri-Yhtymän kilpi. Kotimaisia osia autoissa olivat muun muassa renkaat, lasit ja turvavyöt.

Kyseessä oli kuitenkin vain koe-erä, joka ei kantanut hedelmää. Maahantuoja pääsi mukaan keskusteluun kotimaassa koottavasta autosta, mutta valtio päätti sen sijaan investoida ruotsalaiseen automerkkiin.

Suuri suosio hiipuu
Volkswagenin muu mallisto alkoi 70-luvulta lähtien syrjäyttää Kuplan asemaa myös Suomessa. Samaten auton tekninen kehitys alkoi tulla tiensä päähän, mikä johti vääjäämättä Kuplan suosion vähenemiseen meillä muun Euroopan tavoin.

Erityisen kriittinen ajanjakso oli 70-luvun energiakriisi: vuonna 1972 myytiin vielä lähes 10000 Kuplaa, mutta vuonna 1975 myynti oli pudonnut ainoastaan 1001 kappaleeseen. Tuolloin myös auton maahantuonti virallisesti lopetettiin, vaikka joitain yksittäiskappaleita rantautui Meksikostakin vielä 1980-luvulla meille.

Kuplalla on silti vankka kannattajajoukkonsa yhä Suomessa. Maassamme on toiminut muun muassa harrastustoimintaan keskittyvä Suomen Volkkariyhdistys jo yli 20 vuoden ajan. Se on Suomen suurin automerkkikohtainen kerho. Yhdistys järjestää kuukausittaisia kokoontumisia ja monenlaista toimintaa Volkkarin ympärillä. Samaten se julkaisee omaa lehteään ja tarjoaa Kuplaa koskevia vinkkejä ja apua. Jäseniltä löytyy erilaisia Volkkareita useilta eri vuosikymmeniltä. Yhdistyksen www-sivut sijaitsevat osoitteessa: http://www.suomenvolkkariyhdistys.fi.